Mitä revontulet ovat

Auroran kirkkaat tanssivat valot ovat itse asiassa auringosta lähteneiden sähköisesti varautuneiden partikkeleiden yhteentörmäyksiä maan ilmakehässä. Valot näkyvät pohjoisten ja eteläisten puolipallojen magneettisten napojen yläpuolella. Ne tunnetaan nimellä “Aurora Borealis” pohjoisessa ja “Aurora Australis” etelässä.

Revontulet näkyvät monissa väreissä, vaikkakin vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen ovat yleisimpiä. Punaisen, keltaisen, vihreän, sinisen ja violetin sävyjä on myös mahdollista havaita. Valot ilmestyvät monen muotoisina yhdistelminä laikkuja, hajallaan olevista valkeista pilvistä, kaarina, aaltoilevina laajoina alueina tai säteinä, jotka sytyttävät taivaan uskomattoman kauniiseen hehkuun.

Mikä aiheuttaa revontulet?

Revontulet tai pohjoiset valot ovat itseasiassa seurausta maapallon ilmakehän kaasumaisten hiukkasten yhteentörmäyksistä. Värien vaihtelut johtuvat kaasupartikkeleiden koostumuksesta ja tyypistä. Yleisin väri on vaalean kellertävän vihreä, joka syntyy hapen molekyyleistä vajaan 100 kilometrin korkeudella maan pinnasta. Harvinaisia punaisia sävyjä syntyy erittäin korkealla jopa yli 300 kilometrin korkeudessa olevilla happimolekyyleillä. Typpi tuottaa sinisiä tai purppuranpunaisia värisävyjä.

Pohjoisten valojen ja auringonpilkkuaktiviteetin välinen yhteys on ensimmäisen kerran havaittu 1880-luvulla. 1950-luvulta lähtien suoritetun tutkimuksen ansiosta tiedämme nyt, että aurinkotuulet puhaltavat elektronit ja protonit puhalletaan maapallon suuntaan. Vuosina 1957-58 maapallon ilmastoa tutkittiin laajasti eri menetelmin, ja tästä alkanutta Rocket -tutkimusta tehdään edelleen yliopistotutkijoiden johdolla Fairbanksin Alaskan yliopistossa.

Auringon pinnan yläpuolella oleva lämpötila on miljoonia Celsius-asteita. Tässä lämpötilassa kaasumolekyylien törmäykset tapahtuvat usein ja ovat räjähtäviä. Vapaat elektronit ja protonit lentävät auringon kiertoradalta magneettikentän reikien läpi kohti maapalloa. Aurinkotuuli puhaltaa maapallon ympäri ja varautuneet hiukkaset suurelta jäävät maapallon magneettikenttään. Maan magneettikenttä on kuitenkin heikompi navoilla ja siksi hiukkasia tulee maapallon ilmakehään. Kun ne törmäävät kaasupartikkeleihin, törmäykset aiheuttavat valon, jonka tunnemme revontulina.

Missä on paras paikka katsella revontulia?

Revontulet näkyvät pohjoisella tai eteläisellä pallonpuoliskolla, ja nämä valot tunnetaan myös nimellä “Aurora Borealis” pohjoisessa ja “Aurora Australis” etelässä. Tutkijat ovat havainneet, että useimmissa tapauksissa pohjoiset ja eteläiset Aurorat ovat samanlaisia ja muodostavat samankaltaisia muotoja ja värejä esiintyessään peilikuvan kaltaisina vastakkaisilla navoilla.

Koska ilmiöt esiintyvät lähellä magneettisia napoja, revontulia on nähty jopa New Orleansin korkeuksilla läntisellä pallonpuoliskolla. Paras paikka katsella valoja (Pohjois-Amerikassa) on Kanadan luoteisosissa, erityisesti Yukonissa, Nunavutissa, luoteisalueilla ja Alaskassa. Revontulia on nähtävissä myös Grönlannin ja Islannin eteläkärjessä, Norjan pohjoisrannikolla ja Siperian pohjoispuolella sijaitsevilla rannikkovesillä.

Alueet, joilla on paljon valosaastetta, ovat huonoja revontulien katselulle. Suomen Lapissa on useita hotelleja, jotka ovat valmistelleet parhaat olosuhteet revontulien katseluun. Nämä hotellit, kuten Kakslauttasen iglukylä ovat toisinaan hintavia, mutta esim. freedomrahoitus antaa lainaa elämysmatkailuun.

Milloin on paras hetki seurata revontulia?

Tutkijat ovat havainneet, että revontuliaktiviteetit ovat syklisiä ja huippuja on noin kymmenen vuoden välein. Edellinen korkean aktiviteetin aika oli 2013. Pohjoisen talvi on yleensä hyvä aika nähdä revontulet, koska pitkät pimeysjaksot ja pilvettömät yöt tarjoavat parhaat madollisuudet katsella taivaan näytöksiä. Yleensä paras kellonaika selkeinä öinä on keskiyöllä paikallista aikaa.

Legendaariset valot

“Aurora Borealis” tarkoitta myös “pohjoisen auringonnousua”, “Aurora Australis” taas “etelän auringonnousua”. Rooman mytologiassa Aurora oli aamunkoiton jumalatar. Monilla muillakin kulttuureilla on tarinoita. Keskiajalla revontulien esiintymiä pidettiin sodan tai nälänhädän enteinä. Uuden-Seelannin Maorit uskoivat useiden pohjoismaiden eurooppalaisten ja pohjois-amerikkalaisten näkemykseen, että valot olivat heijastuksia taskulampuista tai leirinuotioista.

revontulista

Wisconsinin Menominee-intiaanit uskoivat, että valot osoittivat Manabai’wok-jättiläisten sijainnin. Jättiläiset olivat suurien metsästäjien ja kalastajien henkiä. Alaskan Inuiitit uskoivat, että valot olivat metsästettävien eläinten henkiä. Muut alkuperäiskansat uskoivat, että valot olivat heidän kansansa henkiä.